Hankkeen opintomatka Liettuaan 19.-22.3.2018

Näin kevään korvalla on hyvä palailla muistelemaan hankkeen opintomatkaa Kaunasiin, Liettuaan!

Maanantai 19.3

Hankkeen opintomatka alkoi varhain maanantaiaamuna 19.3. Lennot Kuopion ja Vaasan lentokentiltä lähtivät hyvissä ajoin ennen yhdeksää. Matkaseurue kokoontui Helsinki-Vantaan lentokentällä, josta jatkoimme yhdessä kohti Vilnaa. Vilnasta matkasimme bussilla Kaunasiin, jossa majoituimme koko matkan ajan.

Tiistai 20.3

Kävimme aamulla katsomassa Kaunasin maa-ja metsätalous yliopistolla sijaitsevaa start up-keskusta, jossa tutustuimme vesiviljelyyn yrttien ja salaattien kasvatuksessa. Tuotteet menivät Kaunasin ja Vilnan ravintoloihin. Saimme maistella noin kymmentä eri yrttiä ja salaattia. Yritys tuottaa yhteensä 17 eri lajiketta.

Yrttimaistelun jälkeen lähdimme Vytaytas Stankeviciuksen tilalle Birzaihin. Tilakokonaisuus koostui kahdesta erillisestä tilasta, joilla oli yhteensä noin 1000 nautaa. Näistä 500 oli lypsylehmiä. Peltoa oli noin 1100 ha. Tilalla oli 38 työntekijää, eikä tila käyttänyt ostopalveluja. Tila oli ollut aikaisemmin luomussa, mutta siirtynyt nyt tavanomaiseen tuotantoon. Tila tekee jatkuvasti kehitystyötä ja lypsylehmien määrää on tavoite lisätä yhteensä noin 600 lehmään. Tätä varten erääseen vanhaan kolhoosin parsinavettaan oli valmistumassa remontti, jossa tila muunnettiin pihatoksi.

Hydroponisen rehun tuotanto oli aloitettu noin puoli vuotta sitten syksyllä. Kasvatukseen alussa tulleen katkoksen takia kokemusta hydroponisen rehun tuotannosta oli noin 3 kuukauden ajalta. Siiloja oli kolmelle eri siemenlajille. Tällä hetkellä tila kasvatti vehnää.

Yksikkö oli mitoitettu siten, että päivittäin kylvettiin 3 kpl 20 kasvatusalustan yksikköjä. Päivittäin korjattava määrä rehua oli noin 2000 kg. Rehu korjattiin käsin ja kipattiin luukun kautta suoraan alle odottavaan seosrehuvaunuun. Järjestelmä työllisti yhden työntekijän päivittäin 4 tunnin ajaksi. Siemen oli tilan omaa, arvio itävyydestä oli 90-95 %. Kasteluvesi vaihdettiin ja järjestelmä pestiin kerran viikossa. Kastelukertoja oli neljä päivässä. Yksi kastelukerta kesti 2 minuuttia. Lämpötilatavoite kasvattamossa oli noin 21-22 astetta (vierailuhetkellä mittarit näyttivät 19-20 astetta).

Hydroponisesti tuotettua rehua käytettiin lehmien seosrehuun noin 2 kg/lehmä/päivä. Seoksen muut komponentit olivat maissisäilörehu, nurmisäilörehu, olki ja itse tehty väkirehuseos (Viljoja, rypsiä, soijaa, hernettä, kivennäisiä). Hydroponisen rehun merkittävimpänä etuna pidettiin hedelmällisyyden parantumista; siemennyksiä poikimista kohti hydroponisen rehun käyttöön oton jälkeen 1,7, kun luku oli aiemmin ollut 2,2. Maitomäärän koettiin parantuneen 0,7 kg/lehmä/pv ja maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksien sanottiin parantuneen. Tätä pidettiin merkkinä pötsiongelmien vähenemisestä. Tila aikoi ryhtyä käyttämään hydroponista rehua myös siemennettäville hiehoille.

Keskiviikko 21.3

Keskiviikon ohjelmassa oli kaksi tilaa: pieni perhetila Marijampolėsissa ja yliopiston koetila. Lähdimme ensin Marijanpolesiin. Tilaa piti nelihenkinen perhe, joista toisella pojalla oli jo oma maatila. Tilalla oli parsinavetassa 35 lypsylehmää ja sen lisäksi 36-päinen nuorkarja. Aiemmin heillä oli myös lihakarjaa ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat jo selvillä: tilaa laajennetaan ja eläinmäärä nostetaan 120 lypsylehmään.

Hydroponista rehua tila oli käyttänyt noin puoli vuotta. Myös tällä tilalla emäntä oli huomannut rehun vaikuttavan positiivisesti eläinten hedelmällisyyteen. Hän myös mainitsi eläinten olleen kaikin puolin terveemmän ja tyytyväisemmän oloisia uudella rehuruokinnalla. Rehun tuotantotilat oli remontoitu navetan toiseen päähän omaksi alueekseen. Rehua tila tuotti 150 kg päivässä. Työskentely hydroponisen rehun kanssa kestää päivittäin noin tunnin. He käyttävät kasvatuksessa omia viljoja, muut lajikkeet ostetaan. Vierailuhetkellä kasvatuksessa oli ruisvehnää ja härkäpapua. Jatkossa he aikovat myös kokeilla soijapapua.

Palasimme vierailun jälkeen takaisin Kaunasiin ja maatalousyliopisto ASU:n tiloihin. Yliopistolla oli peltoviljelyä noin 600 hehtaarilla ja 165 lypsylehmää. Lehmät lypsävät noin 26 litraa päivässä, ja ne ruokitaan nurmi-ja maissisäilörehulla. Pihatossa oli myös väkirehukioskit. Tilalla on 30 työntekijää, ja myös opiskelijat työskentelevät koetilalla.

Hydroponista rehua tila on tuottanut ja käyttänyt eläinten ruokinnassa neljä vuotta. Noin 100 neliön kasvatustilassa olevan järjestelmän kapasiteetti on 300kg tuoretta rehua päivässä. Tilan johtajan mukaan valaistus ja ilmanvaihto ovat tärkeässä osassa kasvatuksessa. He ovat myös kokeilleet probiootteja kasvatusvedessä, tavoitteena on saada selville sen vaikutus rehusatoon. Lypsylehmät saavat hydroponista rehua kolme kiloa päivässä. Lehmät laiduntavat kesällä, jolloin hydroponista rehua ei käytetä. Nyt tilalla on menossa koe vasikoille/hiehoille. Eläimet saavat hydroponista rehua noin kilon päivässä eläintä kohti. Kokeessa on 4 ryhmää, iältään eläimet ovat 3-12 kk. Mukana on myös yli 12 kk ikäisiä eläimiä, sillä koetilalla halutaan selvittää hydroponisen rehun vaikutukset hedelmällisyyteen.

Koetilavierailun jälkeen kävimme vielä tutustumassa maataloustieteiden laitokseen. Yliopistolla oli panostettu paljon sujuvaan laboratoriotyöskentelyyn, maisteri-ja tohtorivaiheen opiskelijoille oli omat työskentelytilat erillään kandidaattivaiheen opiskelijoista. Tutustuimme myös kasvipuolen opettajaan, joka on mukana koetilalla tapahtuvien hydrorehukokeiden analysoinnissa.

Torstai 22.3

Viimeinen aamu Kaunasissa valkeni lumisateisena. Lähdimme kohti messualuetta hotellilta puoli kahdeksan jälkeen. Ka Pasesi-messut ovat Liettuan ja koko Baltian suurimmat maatalousnäyttelyt. Messualueella oli useita sisähalleja sekä isot ulkokentät koneille. Näytteilleasettajia oli 310 kpl, eli nähtävää riitti. Koneet olivat suuria, onhan keskimäärin tilojen peltoalatkin valtavia. Messuilla oli myös jokaisena päivänä paljon seminaareja ruoka-alasta. Valitettavasti kaikki olivat liettuaksi, joten niistä ei ollut hyötyä meidän matkaseurueellemme. Märkä ja räntäsateinen sää verotti intoa kierrellä ulkokenttiä, joten yksi päivä riitti tällä kertaa hyvin messujen läpikäymiseen.

Yhteenvetoa

Hydroponisessa tuotannossa oli mielenkiintoista nähdä ja kuulla monipuolisesta eri lajikkeiden käytöstä. Aikaisempiin tutkimuksiin ja ohjeisiin perehtyessä useimmiten on puhuttu vain vehnästä ja ohrasta. Valkuaiskasvit versoivat siinä missä muutkin liettualaisilla tiloilla. Niiden käsittely voi olla hieman vaikeampaa, kun ne eivät muodosta tiivistä mattoa. Myös ruisvehnän käyttö oli yleistä tiloilla. ASU julkistaa tutkimusraportteja rehun käytöstä tämän vuoden puolella, joten on mielenkiintoista kuulla heidän tuloksiaan ja verrata tässä hankkeessa saatuja tuloksia niihin.

Yksi etu liettualaisilla on rehun käyttöön: heillä on paljon tyhjää tilaa, joita hyödyntää hydroponisessa viljelyssä. Neuvostoaikaisia rakennuksia löytyy runsaasti maaseudulla. Myös työvoima on edullista, ja väkirehujen korkea hinta suosii omaa tuotantoa.

Muuten maatalouden haasteet ja kehitystrendit kuulostivat suomalaisen korviin tutuilta. Maatilojen koko kasvaa, kun pienet tilat lopettelevat tuotantoaan ja suuret kasvavat yhä suuremmiksi. Venäjän vientikielto on ravistellut markkinoita jopa enemmän kuin Suomessa. Sateinen syksy näkyi pelloilla edelleen. Valtio omistaa neuvostoaikaiset salaojat, joten peltojen vesitalouden parantaminen on hidasta. Kiinnostus luomuun ja lähiruokaan oli selkeästi nousussa.

teksti Noora Ruuskanen/SeAMK

 

 

 

Kasvitehtaasta ratkaisu maatalouden haasteisiin?

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maapallon pinta-alasta maatalouskäytössä on noin 37%. Noin 11% pinta-alasta käytetään kasvintuotantoon, ja kasvinviljely on yksi suurimmista vedenkuluttajista. Suuri osa maapallosta on sopimatonta maatalouden käyttöön. Selkeästi epäsopivia alueita ovat esimerkiksi vuoristot ja aavikot, ja isoimman osan maapallon pinta-alasta vievät meret. Ilmastonmuutos, sopimattomat viljelytavat ja maan käyttö muihin tarkoituksiin vähentävät hyödynnettävissä olevan viljelysmaan määrää entisestään. Usein viljelyyn sopivat alueet ovat ilmastoltaan ja maaperältään houkuttelevia myös asutukseen, ja kasvavat kaupungit ajavat pellot pois tieltään.

Väestönkasvu lisää paineita ruuantuotannolle. Väestö kasvaa nopeasti kehittyvissä maissa, esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa. Näillä alueilla on myös erittäin haastavat olosuhteet maataloustuotannolle. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä näillä alueilla, mikä vaikeuttaa maanviljelyä entisestään. Eroosio, aavikoituminen ja maaperän köyhtyminen ovat isoja haasteita. Ne liittyvät myös makean veden saatavuuteen ja käyttöön.

Voisiko hydrorehu olla yhtenä osana vastaamassa ruuantuotannon haasteisiin? Hydroponinen viljely tapahtuu kontrolloiduissa olosuhteissa sisätiloissa. Eristetyssä kasvitehtaassa voidaan tuottaa rehua tasaisissa olosuhteissa ympäri vuoden. Kerrosviljelyn avulla pienelläkin alalla voidaan viljellä suuria määriä rehua. Veden kulutus on säädeltyä, ja vettä voidaan myös kierrättää useamman kasvatussyklin käyttöön. Aikaisempien tutkimusten mukaan hydroponisessa viljelyssä tarvitaan vain 10-20% siitä vesimäärästä mitä normaali peltoviljely vaatii.

Hydroponisessa viljelyssä on myös haasteita. Viljely vaatii tarkkaa olosuhteiden säätelyä, jotta rehu pysyy hyvälaatuisena. Eri viljelykasvit vaativat erityyppisiä ”kasvatusreseptejä” esimerkiksi kastelurytmin ja veden määrän suhteen. Hydrorehu-hankkeen avulla selvitellään vastauksia menetelmän keskeisiin ongelmiin, perehtymällä aikaisempiin tutkimuksiin ja tekemällä käytännön viljelykokeita. Suomessa on totuttu tuottamaan laadukkaita rehuja jo pitkään, ja meilläkin on omalla tavallaan haastavat olosuhteet! Pitkä talvi on tosin osattu myös kääntää vahvuudeksi, sillä se vähentää kasvitautien ja tuholaisten määrää. Osaamisellamme on jo nyt paljon käyttöä uusien viljelymenetelmien parissa. Hankkeen tuloksilla voi olla monia hyödyntämismahdollisuuksia myös tulevaisuudessa, sillä emme vielä täysin tiedä, millaiset viljelyolosuhteet meillä ja muualla on esimerkiksi 50 vuoden päästä!

Teksti ja kuvat: Noora Ruuskanen/SeAMK

IMG 20180131mmm 103138

Hankkeen toteuttajat

toteuttajat

Hankkeen rahoittajat ja sponsorit

rahoittajat